On tapahtunut kaikenlaista. On oltu naisten kanssa virkistysillassa, on selvitelty työkkärisotkuja, käyty sisustuskutsuilla, oltu kirppiksellä myymässä, on käyty suolla, kotieläinpuistossa, mökillä ja viimeisempänä laivalla. Blogit ei tällä hetkellä kauheasti kiinnosta, omaa blogiahan mä nyt oon ollut hautaamassa jo pidemmän aikaa, mutta kun tulee kaikkea tarkisteltua tälltä, niin eihän sitä kuitenkaan malta. Ja nyt tuleekin sitten pitkä kirjoitus kuvin, kun kerrankin on sellainen hetki... Kunnes taas joku lapsista tulee keskeyttämään ja päätänkin poistaa koko jutun, kuten on viime aikoina muutamaan kertaan käynyt...

Naisten viristysilta oli just niin virkistävä, kuin olin toivonutkin. Sitä ennen olin niin maassa ja siellä sain ihan uutta potkua juttuihin. Ensin oltiin syömässä Amarillossa. Mä oon ihan kangistunut kaavoihini siellä, syön aina samaa, kanabolilloa. Musta se vaan on niin hyvää. Nyt taisi muuten yli puolet pöydästä tilata juuri sitä. Sieltä jatkettiin hohtokeilaukseen. Mä olin vasta toista kertaa keilaamassa ja sain jopa yhden kaadonkin tehtyä. Kilpailuhenkisyys siellä nosti päätään, mut ekoila kahdella kierroksella kun sain vaan yhteensä yhden keilan kaatumaan, niin se jo vähän vähensi mun mahkuja ;) Keilaaminen on kyllä kivaa ja keilakengät mukavat (nimimerkki Mari, aivan älyttömät rakot kantapäihin ja varpaisiin sen illan aikana hankkineena) :) Sieltä jatkettiin sit vielä baarikierrokselle, lauloin karaokeakin illan aikana kahdessa paikassa Finlandersin Oikeesti ja Anna Erikssonin Juliet ja Joonatan. Ilta päättyi taas Punaiseen Kukkoon. Ja siellä oltiinkin melkein neljään asti, portsarit tuli jo ajamaan pois :) Oli ihana tanssia ja siellä mä juttelinkin sitten yhden tyypin kanssa, jonka avustuksella yritän tälläkin hetkellä viritellä verkkoja Olkiluodon suuntaan.

Kun perjantaina oltiin hippaloimassa, niin maanantaina tulikin sitten työkkäristä taas lappu, että mua ei hyväksytä työttömäksi. Ja siihen lappuun ei pysty tekemään edes valitusta, vaan pitää odottaa edelleen kelasta paperia. Sitä vaan ei ole edelleenkään näkynyt, vaikka on jo 27.5, päätös oli siellä tehty jo muistaakseni 7.5, katoin sähköisen asioinnin avulla. Kiva kun ei tule sitä paperia, jonka perusteella pitäis valittaa.

Seuraavana mä varmaan olin sisustuskutsuilla, ne pitää nyt mainita ihan sen takia, että ostin sieltä suloisen pupun rappusille istumaan :) Hältä puuttuu vielä kukka tuosta porkkanastaan, mutta ehkä mä sen kesän aikana saan hankittua. Ehkä ;)

Pupu :)

Sen viikon sunnuntaina olinkin sitten kirppiksellä myymässä. Muutama kaverini järjestivät kirppiksen tyhjissä tiloissa ja meitä oli siellä yli kymmenen tyyppiä myymässä tavaroita. No, tavaraa oli tosi paljon ja eihän se meidänkokoisessa kunnassa oikein väkeä vetänyt, tai kävihän siellä ihmisä, mut tavaraakin oli huimasti. Martoilla oli siellä kahvila, mäkin leivoin porkkanaleivoksia sinne. Martat siellä varmaan eniten tienasivat, mä jäin voitolle n. 110€ sen jälkeen kun olin myynyt tavaraa ja ostanut tilallekin jotain ;)

Mun paikka ;)

Mikäs sitten mahtoi järjestyksessä olla?! Varmaan suolla oltiin seuraavaks marttojen kanssa. Ihan mielenkiintoinen reissu sekin. Käveltiin sellainen reilun parin kilsan lenkki, oltiin lintutornissa hetki ja lopuksi vielä käytiin paistamassa makkaraa laavulla ja meillä oli suotietovisa :) Seuraavassa vähän kuvia sieltä. Jaa niin ja tuolla tuli kyllä sellaisia ihme fiiliksiä, kun ne, onks ne sit suonsilmäkkeet, oli yli neljä metriäkin syviä, että keitäköhän tuonnekin suolle oli upotettu... ;) Viimeinen kuva on otettu ihan siitä maasta, oli hassun punaista se väri, mitä eniten suolla esiintyi.

Suoretken jälkeisenä päivänä olikin vuorossa perhekerhon retki Mouhijärvelle Kiviniityn kotieläinpuistoon. Reissu ei alkanut meidän osalta kovin loistavasti, kun mä olin taas unohtanut, että Joanniinalle saattaa tulla matkapahoinvointia ja se sitten oksensi mun syliin siinä matkan puolivälissä. Enkä tosiaan ollut varautunut siihen. Me itse asiassa saatiin toi matkapahoinvointi selville, kun yritettiin laittaa istuin oikein päin autoon varmaan kuukausi sitten. No, neitipä sitten oksensi ja vitsit oli valkoinen kuin lakana sen reissun jälkeen. No tarvi kai sekin sitten kokea. Isommilla lapsilla tai mulla ei sellaista ole koskaan ollut, eikä miehellä, mut äitini on oksentanut kuulemma linja-autossa ja laivareissuillakin on voinut huonosti. No onneksi se oli vain se yksi kerta.

Kotieläinpustossa oli mukavaa, lapset nauttivat olla pomppulinnassa, trampoliineissa, peräkärryn kyydissä mönkkäriajelulla ja sähkömönkijöissä. Lisäksi siellä oli kivoja elukoita, hevosia, lampaita, sikoja, strutseja, pupuja, poroja, vuohia, alpakoita jne. Meitä oli reissulla linja-autollinen ja tosiaan mukavaa oli. Kuvia sieltä.

Julianna sähkömönkijäajelulla

Julius ajelee

Joanniina otti unoset siellä :)

"Minipossu"

Ihana pupu :)

Poro, oli kyl oikee joulupukin poro, ihanat karvapeittoiset sarvet ja kaikkee... Ihana.

Komea kukko

Strutsit

Siellä oli sisällä komea riikinkukkokin, joka avasi ihanat pyrstösulkansa meille, mutta en saanut siitä kunnon kuvaa, kun oli pyrstö meihin päin, oli se upea. Härästä sain vaan sarvista kuvat, kun se suurena ja mahtavana siinä sisällä myös makoili :) Pääasia oli kyllä, et lapset nauttivat täysillä tuolla, vaikka olihan itselläkin ihan mukavaa äitien kanssa rupatella, kun lapset touhus :)

Helatorstaina kurvattiinkin mökille ja oltiin siellä sunnuntaihin asti. Välissä käytiin kyllä myymässä vihdoin vaunut pois ja kaukalokin. Ne meni miehen toiselle siskolle, sinne ootellaan nyt syysvauvaa. Mäkin oon joutunut pyörtämään sanoja miehen vanhapiikasiskoista, kun toinen sai siis viime syksynä vauvan, on menossa nyt kesällä naimisiin ja toinenkin oottaa vauvaa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan :)

Mökillä tuli otettua auringonlaskuista kuvia, mä niitä jo feisbuukkiinkin tungin, muta laitan nyt vielä tännekin. Mökillä ei just hiljaista hetkeä ollut kun porukkaa lappas. Mut nettiyhteys oli vaan mokkulassa ja sen takia tuli vähän pysyttyä ees sieltä pois. Sain nukuttuakin muutaman yön kohtuuhyvin. Kotona taas on tullut valvoskeltua.

Mä olin tässä kuvassa jo vähän myöhässä, mut kun en tajunnut aikaisemmin

Ja tää on viel myöhemmin, muistan äitini sanoneen, et tälläinen punainen taivas tarkoittaa sadepäivää ja niinhän se seuraava olikin

Tälläinen taivas oli la-iltana ja tästä äitini ois sanonut, että seuraava päivä on aurinkoinen ja niinhän se oli :)

Aurinkoisena sunnuntai-iltana kurvattiin sitten Turun satamaan ja lähdettiin laivalle kaveriperheen kanssa. Sielläkin oli viel täydennettävä auringonlaskukokoelmaa ;)

Kannelta 13 kuvattu auringonlasku :) Seuraavanakin päivänä oli kaunista :)

Laivalla oli tosi mukavaa, kavereilla oli sviitti ja siellä vietettiin aikaa, pienimmät sai juoksennella rauhassa jne. Illalla käytiin ensin naisissa baarissa ja sit miehet meni meidän jälkeen. Mäkin pääsin tanssimaan, joskin se oli vähän tylsää, kun sain olla tanssilattialla yksin suurimman osan aikaa. Hyviä biisejä kyllä dj soitti, mies sanoi, et se oli ollut nainen... No ilmankos ;) Maanantaina lapset osallistui kaikenlaiseen, oli leikkihetkeä ja kasvomaalausta, tietokilpailua, piirustuskilpailua (Julianna oikein palkittiinkin, sai hienon nalletyynyn :) ) ja suunnistusta. Ongintaakin. Ja ite päästiin tietty seisovaan pöytään syömään ja ihanalle aamiaiselle, mikäs sen parempaa.

Joanniinakin oli riehumassa :)

Juliannalla oli hauskaa merirosvo huivi päässään

Julius sai poskeen haluamansa haisulin

Tosi kivaa oli kyllä (toistan itseäni... ;) ) ja illalla oli väsyneitä lapsia autollinen :) Julianna nukahti jo satamassa ennen kuin päästiin matkaan ja loputkin siinä ekan kymmenen minuutin sisällä. Ennen syksyä pitäis vielä lähteä päiväks Tukholmaan, kun on sellainen lahjakortti käyttämättä. Saa nähdä koska mennään ja millaisella kokooonpanolla. Laivalla on kyl tosi mukavaa noin kaveriperheen kanssa :)

Kotona palattiinkin sit todellisuuteen, mutta ei siitä sen enempää... Vajaan viikon päästä onkin jo kesäkuu... Huih, kun aika menee taas nopeaan. Kohta on jo joulu ;) Hyvää kesänodotusta nyt kaikille, jotka täällä vielä käy :)

... hetkellisesti ainakin

Sain mä sentään vieraille leipomukset tehtyä. Perjantaina olin vielä ihan kypsänä ja aattelin, että antaa olla, mä meen ja ostan kaupasta kaikki. Mut sit lauantaiaamuna juttelin kaverin kanssa ja sain intoa leipomiseen. Kerrankin osasin vähän ees arvioida miten pajon kaikkee menee, kun ei jäänyt itelle älyttömiä määriä. Tarjolla oli nakkipiiloja (jälleen kerran, ne kun vaan tuntuu maistuvan suolapaloina niin pienille kuin vähän isommillekin vieraille), kinkkupiirakka, jauhelihapiirakkaa, Dajm-kakkua, Brita-kakkua, paria erilaista pikkuleipää ja täytekakkua. Mä laitan tähän nyt ohjeitakin, ei tarvii sit aina etsiä ympäri blogistaniaa niitä, kun tuli jotain onnistuneitakin valintoja tehtyä :)

Kinkkupiirakka (mukailtu Mimmi Mutikaisen ohjeesta)

Pohja:

1dl maitoa

1 muna

1/4 tl suolaa

3 3/4 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

35 g sulatettua rasvaa

Täyte:

n. 200 g savukinkkua suikaleina

1 keltainen paprika

2 munaa

2 dl kermaviiliä

½ dl ruokakermaa

suolaa, mustapippuria, paprikajauhetta (mä niin kuin vähän unohdin nää mausteet)

1 tl sinappia

2 dl juustoraastetta

Pohjan tekeminen; sekoita maito ja muna. Yhdistä kuivat ainekset maidon ja munan joukkoon. Sekoita vaan sen verran että taikina on tasaista, älä vaivaa taikinaa, ettei se sitkisty. Taputtele taikina voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.

Täytteen tekeminen; Sekoita kinkku ja paprika ja levitä pohjalle. Sitten muut aineet sekaisin ja siihen päälle. Paista piirakka n. 200 asteessa ( tai ihan vähän alle) n. 35 min uunin alimmalla tasolla.

Alkuperäisessä ohjeessa sekoitettiin kaikki täytteen aineet ja ne kaadettiin pohjan päälle, mut mä unohdin senkin, kuten mausteet ja laitoin ne sitten kerroksittain.

Jauhelihapiirakka (mukailtu Kinuskikissan ohjeesta

Pohja:

125g margariinia

3dl vehnäjauhoja

1dl vettä

Täyte:

1 punainen paprika

1tl sipulirouhetta

400g paistijauhelihaa

2tl sinappia

1/2 tl mustapippuria

1tl aromisuolaa

1tl pizzamaustetta

Päälle:

200g ruohosipulituorejuustoa

1/2dl maitoa

1 muna

2dl emmental-juustoraastetta

Nypi margariini ja jauhot murumaiseksi seokseksi. Lisää vesi ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Levitä taikina voidellun piirasvuoan pohjalle.

Leikkaa paprika pieniksi paloiksi. Paista jauheliha lähes kypsäksi ja lisää joukkoon paprika. Kypsennä sen aikaa, kun lisäät mausteet: sipulirouheen, sinapin, mustapippurin, aromisuolan ja pizzamausteen. Levitä pohjan päälle.

Sekoita kulhossa ruohosipulituorejuusto, maito, muna ja puolet juustoraasteesta. Kaada täytteen päälle. Ripottele pinnalle loput juustoraasteesta. Kypsennä 200 asteessa n. 30 minuuttia.

Jauhelihapiirakka, tää on aika ruokaisaa, mutta mun mielestä aivan mielettömän hyvää ja sitä oli pakko tehdä :)

Ns. herrasväenleipiä, sisällä omenahilloa

Samasta taikinasta marmoroituja pikkuleipiä, sisällä mansikkamarmeladia

Dajm-hyydykekakku... Tää kyllä maistui vieraille, mut mä en itse tykännyt kauheasti, enkä aio tehdä toistamiseen ainkaan ihan samalla ohjeella

Brita-kakku (mukaillen netin useita ohjeita)

Pohja:

125g voita

1dl sokeria

1tl vaniljasokeria

2 keltuaista

1 1/2dl vehnäjauhoja

2tl leivinjauhetta

1dl maitoa

Päälle:

2 valkuaista

1 1/2dl sokeria

Täyte:

250g rahkaa

2 1/2dl kuohukermaa

1/2dl sokeria

1tl vaniljasokeria

3 banaania

3 kiiviä

Vaahdota voi ja sokerit kuohkeaksi. Erottele valkuaiset tarkasti keltuaisista. Lisää voi-sokerivaahtoon keltuaiset sekä keskenään sekoitetut kuivat aineet ja maito vuorotellen. Levitä taikina pellin päälle leivinpaperille ohueksi levyksi. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri vähitellen, koko ajan vatkaten. Levitä marenkiseos pohjan päälle aaltoilevan kauniiksi kerrokseksi. Paista pohjaa 175 asteessa n. 20min. eli kunnes marenki on saanut kauniin värin. Jäähdytä.

Vatkaa kerma vaahdoksi, sekoita rahka joukkoon, mausta sokerilla. Jaa pohja kahteen osaan. Laita ensin pohjan päälle reilu puolet kermaseoksesta ja siihen banaani- ja kiwiviipaleita. Sen jälkeen vielä loput kermaseoksesta ja toinen puoli pohjasta. Pohja on tosi haurasta, käytä apuna lastaa tms. nostaessasi pohja tarjoilulautaselle.

Mastuvin herkku tämä kyllä oli, vaikka ulkonäkö ei ollut häävi... :)

Lisäksi tarjolla oli vielä täytekakkua hopeatoffeekuorrutuksella. Mä yritin siinä viime minuuteilla väsätä marsipaanista tota luurankoa, ei ihan mennyt putkeen, just ja just tunnisti :D Kakun sisällä oli mustikkaa, vadelmaa ja mansikkaa sekä kermavaahtoa.

Lahjaksi Julius sai vielä yhden legojutun, ukkeleita merirosvolaivaansa ja valoilijatarvikkeita. Vakoilijatarvikkeet oli kyllä tosi toivottu lajha, kuten kaikki muukin. Mä tietty oisin toivonut edes joltain sukulaiselta jotain vaatetta, mut ei tullut. Juliukselle kun kaikki vaatteet on tarvinnut aina ostaa. Naapurilta on kyl jotain joskus saatu, mutta Julius on niin samankokoinen vuotta vanhemman pojan kanssa, että on olleet jo saadessa melkeinpä pieniä. Onneksi ihana ystäväni taas muisti mua mielettömällä kasalla heidän tyttöjen vanhoja vaatteita. Mä en oikeastaan enää tiedä, miten pystyn kiittämään. Raha ois varmaan kaikkein paras tapa, mutta sitä kun ei liiemmälti ole, niin...

Tänään ulkona näyttää satelevan. Ihan hyväkin toisaalta, kun ollaan istuteltu jotain kasveja. Kukkasipuleita, joita on joskus alennuksista ostettu, saa nähdä lähteekö niistä edes mitkään kasvamaan. Lisäks äidiltäni haettiin pari pionia, harjaneilikoita, jotain iiriksentyyppistä kukkaa ja koristeomenapuu. Laitettiin me sitten kasvamaan pari ryhmää norjanagervojakin, kun ne oli vaan 2,95/kpl kodin Terrassa. Paljon muuta rahaa ei olla kyllä pihaan laitettukaan, naapuri oli tilannut jotain soraa, jota ei kuitenkaan itse käyttänyt ja myi meille sit alihintaan siitä osan. Ja sitten ollaan vaan yritetty pärjätä näillä mitä tässä pihassa on. Mies kaivoi polunphjaa ja siirsi soraa toiseen paikkaan ja sitä polusta saatua maata toiseen.

Mun työjutut on edelleen kesken, tiedä siitä sitten miten kauan siellä työkkärissä se käsittely oikein kestää ja riippuu sitten päätöksestä mitä sitten tapahtuu. Valitetaanko vai meneekö se sitten läpi. Sitä odotellessa. Kyllä mä oon täyttänyt jo sellaista hakemusta siitä työttömyyspäivärahasta, mutta en tiedä tuleeko käyttöön. Ois kiva saada jotain ratkaisua tähänkin tilanteeseen. Tänään aattelin täytellä sit avoimia työhakemuksia firmoihin, jos vaikka jostain syystä tärppäisi (vaikka joka paikassa on yt-neuvottelut ja lomautukset käynnissä). Kovin hyvillä fiiliksillä en edelleenkään oo menossa eteenpäin, mutta ehkä tää tästä. Haluisin hiljalleen ylös täältä suosta rämpimästä, kun läheiset ystävät (ne harvat joille oon pystynyt puhumaan ja jotka on jaksaneet kuunnella omista huolistaan huolimatta) alkaa olla jo huolissaan. No tällä viikolla kuitenkin ois yks marttailta ja äitien virkistysilta myös, jos siellä eksyis vaikka puhumaan jollekin. Mut joka tapauksessa tulee vähän irtiottoa arjesta. Perjantaita odotellessa :)

Julius täytti eilen viisi vuotta. Mun iso poika. Uskomatonta, että siitä on jo viisi vuotta, kun poitsu syntyi. Sinä vuonna tapahtui kaikenlaista muutakin. Valmistuin insinööriksi, muutettiin tälle paikkakunnalle, missä nytkin asutaan, mies perusti firmansa. Siinä suurimmat neljä juttua.

Julius lähdössä kotiin sairaalasta 5.5.2004

Ristiäispäivänä 6.6.2004

Lähdössä kerhoon tänä aamuna ikää 5v1pvä :)

Meillä oli eilen ensimmäiset kaverisynttärit. Vieraita oli viisi ja se olikin ihan sopiva määrä mun pideltäväksi :) Vähän oli merirosvoteemaa yritelty kehitellä, käytettiin hyväks omien synttäreiden rekvisiittaa. Pojat saivat kaikki merirovohatut, sitten oli aarteenetsintää ja ongintaa ja yleistä riehuntaa. Lahjaksi Julius sai legoja. Ja kävi niinkin hyvä tuuri, että kaikki mitä sai, oli erilaista, eikä mitään meillä ollut etukäteen.

Tässä saalis :)

Tän Julius sai äidiltäni jo vähän etukäteen ja innolla pojat sillä kyllä leikkivät

Suurin osa leivonnaisista oli vähän epäonnistuneita. Mua ei vaan nyt oikeesti kiinnosta. Sunnuntaina pitäis tulla sukulaisia synttäreille, mut en vaan jaksais siivota ja keksiä taas kerran mitä tarjota. Ennen leipominen on ollut hauskaa, mutta tällä hetkellä ei kiinnosta. Saatan aloittaa ihan innolla jonkun jutun tekemisen ja yhtäkkiä pysähdyn ja tajuan, et ei hemmetti, ei tässä oo mitään järkeä. Öisin en saa oikein nukuttua ja päivisin istun koneella lamaantuneena. Synttäreille tein masalisaa, joka epäonnistui ehkä ekaa kertaa sit ensimmäisten kokeilujen, kakku oli mitä sattui, vaikka maalaus siihen onnistui omasta mielestä ainakin ihan hyvin. Parhaiten kaupaksi pojille kävi piparit (jotka yritti esittää pääkalloa ja luita, mut en tainnut ottaa niistä ees yhtään kuvaa, ei ollut mitään kovin hyvin onnistuneita tapauksia, nekään, ilman muottia), karkit ja siili. Munkkeja oli lisäksi tarjolla.

Siili

Kakku

Työkkärin jutut ei oo edelleenkään selvinneet. Kävin mä siellä juttelemassa ja sain "passituksen" työturvallisuuskoulutukseen. On ihan hyvä olla olemassa. Viime viikolla olin ihan intoa piukassa, kun näin työpaikan, joka mua kiinnosti. Siihen tarvittiin hygieniapassia ja sain itelleni varattua testiajan, mut eihän sieltä mitään kuulunut. Mä en tiedä oonko mä tosiaan niin surkea tekemään työhakemuksia vai oliko noikin sellaisia, et tavallaan niihin oli jo työntekijät, mut piti jonkun asian takia pistää yleiseen hakuun. Hygieniapassitestin suoritin maanataina ja sen sain läpi. Onhan sekin sitten olemassa, jos johonkin tarvii.

Mitäs muuta... No viime sunnuntaina oltiin parin kaverin kanssa Marko Keräsen showtanssi- ja bailatinotunneilla. Oli kyllä hikiset tunnit ja Marko oli hyvä tyyppi. Paljain jaloin veti tunnit. Ja kova kunto tyypillä, kun yhteensä veti sinä päivänä vissiin seitsemän tuntia. Mulla oli kyllä aivakapasiteetti täyttynyt jo ekan tunnin koreografiasta kun toisella tunnilla en millään meinannut sisäistää uutta.

Tässä kuva sen seitsemännen tunnin jälkeen :)

Nyt on vappuaatto. Meillä ei oikeastaan ole juurikaan suunnitelmia vapuksi, huomenna ollaan menossa miehen serkun nelikymppisille Humppilaan. Siinähän se sitten meneekin, huominen päivä meinaan. Tänään käväistään varmaan seurakuntatalolla vapputapahtumassa ja ehkä Porissakin. Siellä näkyi olevan kanssa joku markkinajuttu. Tivolikin ois Porissa, mut saa nähdä riittääkö varat sinne. On kyl aika perinteinen juttu, mikä "kuuluu" vappuun. Mut nyt toivottelen

Hyvää vappua kaikille!

Mitäköhän mä oon kirjoittanut tänne blogiin jääkiekosta. No, en muista, enkä jaksa/viitsi lukea kaikkia parin vuoden aikana syntyneitä kirjoituksia läpi, mutta toivottavasti en kumoa nyt kaikkea sitä, mitä olen joskus kirjoittanut.

Jääkiekko lajina ei sinänsä oo mulle mikään kiinnostava juttu. Oon viimeks käynyt ottelussa joskus kaverin  polttareissa vuonna 2003. Ottelu oli silloin Ässät-Pelicans, enkä edes muista miten siinä kävi tai mahdettiinkohan lähteä pelistäkin kesken kaiken. En ole oikeastaan koskaan seurannut SM-liigaa kunnolla, mutta toki jos urheiluruutua/tulosruutua olen katellut, niin toki olen katsonut miten Ässille kävi.

Omana urheiluaikana Ässät olöi sinänsä harmittava, ettei itelle oikein sponsoreita Porista riittänyt (tai sitten ei vaan osattu oikeista firmoista kysellä), kun oli kaikki joukkuelajit, jotka ne sponssit vei. Ja niitä joukuelajeja paljon enemmän arvostettiin. Ite oon tainnut todeta täällä senkin, et joukkuelajit ei oo mun juttuja sen takia, et SM-mitalin voi periaatteessa saada se vaihtopenkkiläinen, joka ei kauden aikana pelaa monessakaan ottelussa. Yksilölajissa vaikuttaa vain ja ainoastaan se oma suoritus.

Lukiossa jääkiekkoilijat oli niitä suurimpia nuuskankäyttäjiä ja ei kaikki olleet niin älyllä pilattuja. Yleensä jos joku kirjoituksissa reputti urheilijoista, niin lätkänpelaaja. No oonhan mä silti yhden kanssa käynyt ihan treffeilläkin ja kyseinen tyyppi pelasti mun ylppäripäivän, jolloin eräs ex-poikaystävistäni (josta oli eronnut muutama kuukausi taaksepäin) ilmoitti menneensä kihloihin. Samainen poika (tai mies, mut miten nyt on helpompi sanoa, et poika.. ;) ) pelas tällä kaudella kaukalopallomestaruuden voittaneessa Porin Kärpissä. Siellä pelaa muuten muutama muukin tuttu, yks isosriparileirin "pikkusista" ja lukiossa rinnakkaisluokalla ollut tyyppi.

Jos pikkuhiljaa pääsis jo tähän, mistä mun piti kirjoittaa ;) Eli eilen Ässät voitti Sportin seitsemännessä ottelussa ja saa nyt jatkaa liigassa. Koko ajan olin Ässien puolella, toivoin parasta ja pelkäsin pahinta. Totta kai sitä toivoo omalla kotiseudulla pelaavan joukkueen voittoa. Musta se vaan on (ja pitäis olla) luonnollista. Mäkin katoin eilen ihan koko ottelun urheilukanavalta. Oonkohan koskaan kattonut yhtään jääkiekko-ottelua kokonaan telkasta. No ehkä vuonna 1995. Mut sitä en nyt ihan oikeasti pystynyt oikein käsittämään, miten monet satakuntalaiset kannusti Sportia. Ja Sportia mä nyt en ois kannustanut melkein missään tapauksessa muutenkaan, hei, ihan oikeesti, se Tamminen on jotain niin julkasukelvotonta. Mä olen ollut joskus aikoinaan kuuntelemassa jotain sen luentoa, eikä siinä silloinkaan ollut yhtään mitään järkeä. Miten noin monta vuotta kuvioissa mukana ollut mies voi käyttäytyä noin ja puhua tuollaisia. Ei pysty käsittään.

Joka tapauksessa mä en nyt millään pysty tuomaan tässä esiin niitä fiiliksiä mitä mulla oli eilen, kun luin joidenkin Facebook-statuksia, siis juurikin satakuntalaisten kannustaessa Sportia. Kyl mäkin sitä mieltä olen, että ei se nyt mikään todellinen juhlanaihe oo, että ei putoa liigasta, mitali SM-liigassa ois sitä, mutta kuitenkin. Oli sen verran lähellä putoaminenkin. Toisaalta en myöskään tiedä mistä nää omat tunteen kumpuaa, kun en koskaan oo oikein Ässiäkään erityisemmin arvostanut. Tää johtuu ihan selvästi siitä, et mä oon kypsynyt nyt täytettyäni 30?! ;)

Tässä kun mieli on ollut vaan maassa, enkä oo saanut aikaan yhtään mitään, oon vaan istunut koneella ja kotihommat on saaneet jäädä. Olen kuitenkin onnistunut koukuttumaan erääseen peliin Facebookissa. Ja pahasti. Oikein niin kuin tosi pahasti.

Eilen meinas tulla suru puseroon, kun pelin yhteydessä luki, että nyt tehdään suuria muutoksia ja eräs tapa pelta poistetaan. Jonkun mielestä se oli huijaamista, mut lähinnä vain niiden mielestä, jotka ei kyseistä juttua osanneet. Mä sit tosiaan oon niin koukussa, että otin kuvia farmistani, jos se vaikka häviäis tässä. Jollekin oli yks yö käynyt niinkin. Ilo oli aamulla kuitenkin suuri, kun farmi oli edelleen koossa, muta laitanpa nyt huvikseen tännekin kuvan siitä, mitä pelailen. Rakkaasta farmistani ;)

Ja niille nyt, jotka ottavat kaikki juttuni ihan kirjaimellisesti, niin oon kyllä antanut lapsille ruokaa ihan joka päivä ja jopa montakin kertaa ;) ja eilen jopa siivosinkin täällä, oli mukava aloittaa pääsiäisen vietto. Oltiin eilen muuten Amarillossa syömässä, veljeni tarjosi maanantaisten neljäkymppistensä kunniaksi. Eilen ois ollut myös edesmenneen veljeni syntymäpäivä, mutta ei enää menty hautausmaalle illalla, kun lapset tuntui sen verran väsyneiltä syömisen jälkeen. Ai niin muuten, Juliuksella heiluu ensimmäinen alaetuhammas, tilalle on jo tulossa toinen. Mun iso pieni poika, ei vielä viittäkään.

Mut tosiaan, mä oon ollut aika alamaissa, oon miettinyt blogin heivaamista jonnekin syvälle tai pitkän blogitauon pitämistä. Mut jos mä nyt tyydyn hitaampaan päivitystahtiin nyt näillä näkymin ainakin. Joka tapauksessa

Hyvää pääsiäistä kaikille!

Tässä meidään pääsiäiskoristelua, perhekerhossa tehdyt kauraruohokipot :)

"Eiii, äiti tuli jo kotiin, äiti miks sä tulit kotiin..."

"Yäk, mä inhoon tätä ruokaa, en syö, mä inhoon kastiketta, mä inhoon kanaa..."

"Yök, ruisleipää, mä inhoon ruisleipää, ei kurkkua, kinkku ja juusto toisinpäin..."

"Äiti, älä halaa mua, mä inhooan halaamista, mä inhoon pussaamista..."

"Mä haluun pelata... Eiii, et laita sitä peliä pois, tyhmä!"

"Mä en haluu kauppaan, ei mennä ainakaan Prismaan... Eikä Citymarkettiin..."

"Ei, mä en haluu kotiin..."

"Mä haluun kattoo lastenohjelmia, idiootti..."

"Ei, mä en laita tota paitaa, mä haluun jotkut muut vaatteet... Ei noita housuja..."

Onhan tää ees osittain normaalia, onhan... Ja meneehän tää joskus ohi, meneehän...

Meinas sit muuten Reiman reissu jäädä tekemättä. Eilen illalla siinä kymmenen maissa Joanniina alkoi oksentaa. Ja sitä kesti sitten puol seitsemään asti aamulla. Ja oksennusta tuli 15-30min välein koko sen yhdeksän tuntia. Oli sit vähän poikki meidän nuorimmainen, jos mäkin kun koko yön yritin saalistaa oksuja vatiin, joskus suosiolla annoin mennä pyyhkeelle, kun en vaan ehtinyt mukaan. Ja sitten juotin pakolla joka välissä ihan nukuksissa olevaa neitiä. Tänään on sitten ripuloinut. Mutta yöllä jaksoi onneksi vielä jutella ja hymyillä, niin aattelin, et kaikki on ihan ok. Muiden tauteja odotellessa.

Me oltiin Kankaanpäässä tänään kuitenkin suunnilleen kymmentä vaille ysin ja silloin jono oli jo aika pitkä. Oisko ollut yli 20 metriä. Viime syksynä samalaista ruuhkaa ei kuulemma ollut. Nyt sitä väkeä riitti ja riitti. Mut oli kyllä tavaraakin. Suht iso alue tehtaasta oli "pyhitetty" tyhjennysmyynnille. Oli kaikenlaista, haalaria, takkeja, kenkiä, fleecejä, housuja, hameita, vuoden 2007 äitiyspakkauksen vaatteita, makuupusseja, oli vaippoja, pipoja jne.

Tälläinen oli mun saalis

Vähän lähempää vielä muutamia, nää fleecet oli kolme kympillä

Julianna sai turkoosin hameen, tytöt molemmat paitoja ja bolerot ja sit tosiaan pipoja ison kasan

Juliukselle mm. housuja, paita, neuletakki ja pipo

Julianna sai takin, joka sopii mun mielestä tän vuoden edelleen vähän isoihin housuihin

Joanniinallakin pipo ja fleece päällä

Sellainen reissu. Me päästiin onneks suht lyhyellä jonottamisella, oisko mennyt suunnilleen puol tuntia siinä kymmenen metrin jonossa. Mut kun mentiin sit vielä toista kertaa kiertämään, niin jonot oli kymmenkertaistuneet, siis aivan hirveät. Onneks oltiin nopeita. Tekis mieli kyllä mennä vielä sinne kirjaimellisesti penkomaan, jos vaikka ois vähän rauhallisempaa huomenna tai lauantaina, mutta saa nähdä kaataako vatsatauti meidät kaikki petiin. Ja muutama juttu jäi vähän kaivelemaan, mm. kengät, kun en oikein löytänyt ja yhdet hanskatkin jäi ostamatta. Mut kattelaan. Kiva reissu oli kavereiden kanssa :)

Asiat ei oo edenneet suuntaan eikä toiseen. Mä oon pyöritellyt juttuja päässäni niin kauan, et enää ei jaksa... Niin ja syönyt suruuni. Aamut on aina alkaneet suht hyvin, sitten illalla on iskenyt kunnon mässäysputki päälle. Nyt ei vaan oo milliäkään itsekuria. Lisäks lapset on olleet vähän nuhaisia ja tavallista lämpimämpiä (oon onnistunut hukkamaan kuumemittarin, joten sitä en oo pystynyt mittaamaan) eli enemmän kitinää ja käninää. Kireät hermot ja kitisevät lapset ei oo paras yhdistelmä. Ja silloin kun yrittää olla syömättä, niin ei onnistu. Lisäks Joanniina on alkanut heräillä seiskan pintaan, niin unetkin on vähän lyhentyneet. Onneks kelloja siirretään ens viikonloppuna. Siis omalla tavallaan se on tylsään suuntaan, mutta aamut vähän pimenevät ja illat valostuvat. Nytkin silti on vielä tosi valoisaa ja kello kuitenkin jo yli seitsemän.

Viime viikonloppuna oli sentään mukavat kolme tuntia tähän saumaan, kun oltiin opettelemassa miehen kanssa lavalattareita. Opittiin hiukan lavoilla tanssittavaa sambaa, cha chaata ja rumbaa. Lisäksi perusaskeleet jivestä ja fuskusta. Fusku meille olikin tuttua, mutta muita tanssittiin yhdessä ekaa kertaa. Samba taisi olla meidän molempien suosikki, se noista mainituista parhaiten sujui.

Piti laittaa vaan muutama kuva eiliseltä yöltä, mut tuli samalla muutama sananen kirjoitettua kuulumisia. Meidän nukkuvat lapset siis kuvissa.

Etsi joukosta Julius, meidän pehmoleluhamsteri :)

Rinsessainen

Pikkulintunen

Huomenna suunnataan parin kaverin (plus ihan muutaman muun...) kanssa Reimalle tyhjennysmyyntiin. Hakusessa ois isommille jotain vaatteentynkää ens talvelle, saa nähdä tarttuuko mitään mukaan, vai nautinko vaan ihan vaan siitä, että olen matkassa kaverien kanssa :) Ei tarvi lapsia (ja miestä) sinne rahdata. No kai sieltä nyt ainakin pari päähinettä mukaan tarttuu :)